artikkelikuva-2cv

2CV esittely

Citroën 2CV oli ranskalaisen Citroën-autotehtaan 1930-luvulla suunnittelema halpa ja taloudellinen pieni kansanauto. 2CV:stä kehittyi tehtaan merkittävin malli toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina. Suomessa rättisitikka-lempinimen saanut persoonallinen ajoneuvo sisälsi lukuisia valmistusaikanaan poikkeuksellisia ratkaisuja.

Citroën 2CV:n suunnittelu aloitettiin jo 1930-luvulla ja 1939 valmistuivat ensimmäiset prototyypit. Alkuperäiset lähtökohdat suunnittelulle olivat tehdä auto, jolla kaksi maanviljelijää voisi viedä 100 kilon kuorman torille 60 km/h:n nopeudella ja tarvittaessa ylittää kynnöspellot yhdenkään kuljetettavan kananmunan rikkoutumatta. Kulutus saisi olla enintään 3 l/100 km. Myöhemmin vaatimuksiin lisättiin, että autoa pitäisi voida ajaa silinterihattu päässä ja näin ollen kattoa korotettiin. Prototyypeissä oli mm. paljon alumiiniosia. Saksalaisten miehittäessä Ranskan prototyypit kuitenkin piilotettiin ja kehitystä jatkettiin vasta toisen maailmansodan jälkeen. Kori muotoiltiin uudestaan Flaminio Bertonin toimesta.

Ensimmäinen Citroën 2CV on suunniteltu vuonna 1939
Ensimmäinen Citroën 2CV on suunniteltu vuonna 1939

Vuoden 1948 Pariisin autonäyttelyssä Citroën esitteli 2CV:n. Lehdistö tyrmäsi auton rumana ja naurettavana, mutta autoileva kansa kiinnostui. Jo parissa kuukaudessa jonotusaika kasvoi kolmeen vuoteen, vaikka tuotantoa lisättiin vuoden 1949 neljän auton päivätahdista vuoden 1950 viidensadan auton päivätahtiin.

1956 vuoden Citroën 2CV
1956 vuoden Citroën 2CV

Citroën 2CV:n on pohjana runkorakenne, jonka päälle moottori ja kori on pultattu. Runko muistuttaa malliltaan tikapuita, joiden matkustamon alla oleva keskiosa on koteloitu. Kori on nykymittapuulla ohutta peltiä, joidenkin lähteiden mukaan suurimmaksi osaksi vain 0,5 mm paksua. Vain lokasuojat, konepelti ja kattokaaret ovat kaarevia, muut pinnat ovat suoria pienillä vahvikepokkauksilla; tällä on saavutettu säästöä valmistuskustannuksissa. Vain etuikkunat aukeavat: ikkunan alempi puolikas on saranoitu ja kääntyy ulos- ja ylöspäin. Pienen tuulilasin alla on avattava tuuletusluukku. Katto on takaluukun yläreunaan asti kangasta ja sen voi avata aina takaikkunan yläreunaan asti. Lämmityslaitteessa ei ole puhallinta, vaan lämmin ilma nousee moottoritilasta omalla nosteellaan tuulilasille tai haluttaessa jalkatilaan.

Ensimmäisissä malleissa ei ollut ampeerimittarin lisäksi muita instrumentteja kun nopeusmittari, sijoitettuna tuulilasin alle vasempaan nurkkaan. Nopeusmittarin vaijeriin oli kytketty myös tuulilasin pyyhkijät, joita pientä ratasta kääntäen sai kytkettyä päälle. Auton seisoessa, esimerkiksi liikennevaloissa, pyyhkijät eivät siis liikkuneet, mutta samaa ratasta pyörittäen sai pyyhittyä manuaalisesti muutaman pyyhkäisyn. Tankissa olevan polttoaineen määrän sai mitattua sopivaa keppiä käyttäen täyttöaukosta.

Uudempi Citroën 2CV
Uudempi Citroën 2CV

Moottori on kaikissa malleissa eteen, etuakselin päälle pitkittäin sijoitettu kaksisylinterinen, nelitahtinen ilmajäähdytteinen bokserimoottori. Ilmajäähdytys lisäsi moottorin luotettavuutta, sillä autossa ei ollut eikä tarvittu lainkaan jäähdytysnestettä, erillistä jäähdytintä, termostaattia tai vesipumppua. Myöskään virranjakajaa ei ole, vain katkoja. Siten molempien sylintereiden sytytystulpat iskevät samaan aikaan – toinen siis poistotahdin lopussa ”turhaan”. Suoraan hammasrattailla pyöritettävä nokka-akseli on kampiakselin alla ja venttiileille voima välittyy työntötangoilla. Myös polttoainepumpun voimansyöttö on myös työntötangolla. Tuulettimen propelli on suoraan kampiakselin päässä ja sen takana on pieni öljynjäähdytin.

Citroën 2CV:tä myytiin lähinnä vain Euroopassa. (Wikipedia)

Suomen Vapaat 2CV -harrastajat – FIN2CV