Vesivehmaan Ilmailumuseo 11.6.2016

Matka Vesivehmaan Ilmailumuseoon meni Kasakan (Tiinan) osalta perseelleen lauantaina.

Matkakohde Vesivehmaan Ilmailumuseo
Matkakohde Vesivehmaan Ilmailumuseo

Kaikki alkoi lennokkaasti – kuten asiaan kuuluu, kun matkakohde oli mikä oli, eli ilmailuun liittyvää. Mutta miten ollakaan, Kasakka oli eri mieltä… Moottoritie oli oiva levähdyspaikka ja päätepysäkki sille päivälle. Ensin tuli mieleen bensan loppuminen, koska olimme menossa Kuninkaanporttiin tankkaamaan, sillä Vesivehmaalle on edestakaisin matkaa parisen sataa kilometriä ja tankissa laskelmien mukaan noin viisi litraa ja tankkaus oli suunniteltu matkan lähtöpaikalle. Moottoritiellä konepelti auki ja varoituskolmio paikoilleen motarin kupeeseen. Macke toi rättärillään bensaa kanikassa ja selviää, että vika on sähköpuolella.  AINOA AUTO, JOKA PYSÄHTYY ON PANHARD.

Ainoa auto, joka pysähtyi auttamaan - tietysti toinen autovanhus
Ainoa auto, joka pysähtyi auttamaan – tietysti toinen autovanhus

No, olihan kansallinen museoajoneuvopäivä… Panhard-kuski konehuoneen puolella ja minä kabiinissa käynnistämässä… ei kipinää… kokeillaan puolan toimivuutta Macken varapuolalla… ei kipinää. Vika siis kärjissä tai konkassa. Siispä Kasakka hinaukseen, Minna vetoautossa ja minä Kasakassa. Niskahoitoakin sain hinauksessa kaupan päälle :) ja Kasakka saatiin kotiin. Helppo hinaus, lyhyt sellainen, hyvä näin.

Hekalle soitto ja häneltä löytyy uudet kärjet. Kovakattoisella niitä sitten hakemaan Hekalta. Hekalla oli työnalla – yllätys yllätys – Panhard parasta aikaa. Kansalliselle Museoajoneuvopäivälle sopivaa puuhaa. Siinä sivussa soitto Sepolle ilmailumuseoon, että matka loppui ennen kuin alkoi. Seppo tuumaa, että laitetaanko heti kuntoon ja niinpä Seppo sitten ajaa Lassilla Porvooseen. Kahvit ja rähmäpullat Monninkylän SEOlla ja KORJAUSTIIMI ON VOIMISSAAN. Eikun tallille Lassin kyydissä, tulee heti mieliteko pakuun – ei paha. Mukava kuljin, hyvä kyyti.

Lassi & Seppo saapuivat apuun
Lassi & Seppo saapuivat apuun

Kasakka työn alle eli nokka purkuun. Työkalut olisivat voineet olla paremmin framilla, mutta tuore muutto ja paikat vielä sekaisin, talli varsinkin. Mutta omilla ja Sepon työkaluilla lähti työ käyntiin.

 Asiaan kuuluvat työkalut

Propellerin irroitus oli vaikea, koska moskaa ei ollut, käytettiin lekaa ja irtosihan se. Bensat purkkiin, kotelon irroitus, osien pesu ja uudet paikalleen. Seppo takapiruna kuiskasi korvaan ja avot osat löysi paikkansa. Seppo sääti sytytyksen vielä kohdalleen , melkeinpä ratamestarin ammattitaidolla ja Kasakka heräsi kuolleista.

ilmailumuseo-19052016-2

Osat paikalleen ja pelti kiinni. Sitten Seppo lähti kotiin kvassin kera miettien miten vaimolle kvassin olemassaolon selittäisi – kuultavaksi jää, odotan mielenkiinnolla. Kasakka tallista ulos ja tankkaamaan Macken tuoma kanisteri.

Mutta 5 km matkanteon jälkeen Kasakka osoittaa, että vielä on luonnetta eikä häntä ole vielä täysin kesytetty. Konehuoneessa paukkuu ja jytisee, kierrokset tippuu ja vauhti hyytyy. Ei ole totta! Tähänkö ilta päättyy maantien poskeen taas? Ulos, ylös ja konehuoneeseen. Hetken tutkimisen jälkeen löytyi johtovika, mikä helpotus! Johto paikalleen ja bensa Mackelle ja ajoon.

Kierrettiin sitten pari tuntia Porvoonseutua nauttien ilta-auringosta ja Kasakan tarjoamasta pehmeästä kyydistä. Kaikki hyvin, loppu hyvin. Kasakka tallissa odottaen uusia ajoja.

Kunnossa on =)
Kunnossa on =)

Kiitos Sepolle suuresta avusta! Samoin Mackelle bensasta ja Panhard-kuskille avusta motarilla. Kaveria ei jätetä pulaan. Eli päivä oli taynnä kaikenlaista. Mutta nyt on uudet kärjet ja konkka paikallaan sekä laturinhihna myös vaihdettu samalla. Oppia saatu eli ei loppujen lopuksi sittenkään paha päivä. Ja Vesivehmaa odottaa kävijöitä, sinnekin vielä varmaan kesän aikana ehditään.

Suomen Vapaat 2CV Harrastajat, Finlands Fria 2CV Entusiaster, Finnish Free 2CV Enthusiasts.